Ajankohtaista

Spt ry:n kannanotto tulkkauksesta perusopetuksessa

                                                                                                                                 

Ymmärretäänkö lastani koulussa, tuleeko hän kuulluksi? Ymmärtääkö oppilaani opetustani? Miten tukea oppilasta osallisuuteen ja rohkeampaan vuorovaikutukseen? Osaanko hyödyntää avustettavani kommunikoinnin apuvälineitä riittävästi? Ehdinkö havaitsemaan kaikki avustettavan kommunikoinnin aloitteet ja auttamaan häntä kommunikoinnissa kaikissa mahdollisissa vuorovaikutustilanteissa?

Nämä ovat kysymyksiä, joita puhevammaisen lapsen vanhemman, opettajan tai avustajan olisi hyvä pohtia ja varmasti monet pohtivatkin. Puhevammaisten tulkkaus on palvelu, jolla pyritään vastaamaan näihin kommunikoinnin haasteiden aiheuttamiin kysymyksiin. Tässä me Suomen puhevammaisten tulkit Ry tuomme näkemyksemme puhevammaisten lasten tulkkauksen järjestämisestä perusopetuksessa. 

 

Jokaisella oppilaalla tulisi olla oikeus saada opetusta niin, että vamman tai sairauden tuomat kommunikoinnin haasteet minimoidaan kaikin käytettävissä olevin keinoin. Lapsen tarvetta ja oikeutta tulla ymmärretyksi ja ymmärtää ei voida väheksyä. Perusopetuksessa olevan lapsen mahdollisuudet tasavertaiseen osallistumiseen ja vuorovaikutukseen eivät saisi olla taloudellisista resursseista riippuvaisia, sillä ovathan kommunikointi sekä omien mielipiteiden esille tuominen tärkeimpiä ihmisen perusoikeuksista. 

 

Usein puhevammaisten tulkin tarpeettomuutta perusopetuksessa perustellaan sillä, että oppilaalla on henkilökohtainen avustaja. Tulkilla on selkeä tehtävä kommunikoinnin mahdollistajana oppitunnilla sekä välitunneilla. Tulkki huolehtii tarvittavien kommunikoinnin apuvälineiden käytöstä asiakkaan kanssa ja on koko ajan oppilaan ja muiden käytössä kommunikoinnin mahdollistamiseksi ja helpottamiseksi. Mikäli oppilaalla on muita kuin kommunikointiin liittyviä erityisen tuen tarpeita, joihin hän tarvitsee avustajaa, tulkki ei tätä tarvetta poista. Tulkki ja avustaja toimivat yhteistyössä niin, että molempien ammattitaito on siinä käytössä, johon se on tarkoitettu. Tulkki voi vapauttaa avustajan resurssia muihin tehtäviin esimerkiksi oppituntien aikana, jos oppilas ei tarvitse kommunikoinnin lisäksi muuta avustusta oppitunnilla. Tulkki voi ammattitaidon myötä tukea ja kehittää lapsen kommunikointia tulkkauksen kautta. Samalla kun oppilaalla on mahdollisuuksin nähden parhaat tuet kommunikointiin, tukee se hänen vuorovaikutustaitojensa kehittymistä ja luo pohjaa tulevaisuudessa kaikelle yhteiskunnalliselle osallistumiselle ja sosiaaliselle kanssakäymiselle. 

Mikäli oppilaalla on Kelan vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen päätöksen mukaan oikeus lain mukaiseen tulkkauspalveluun, tulisi perusopetuksen järjestäjän huomioida tämä tulkkauksen järjestämistä koskevassa päätöksenteossa. Mikäli henkilö tarvitsee asiantuntijoiden mukaan tulkkia, miten voidaan ajatella, että tarve tulkin käyttöön ymmärtämisen ja ymmärtämiseksi tulemisen varmistamiseksi häviää, kun koulupäivä alkaa? Toki on muistettava, että lapselle ei välttämättä ole haettu Kelan kustantamaa tulkkauspalvelua vielä siinä vaiheessa, kun tulkin käytöstä olisi hänelle koulussa hyötyä. Puhevammaisen lapsen tarvitsema tuki ymmärtämiseen ja ymmärretyksi tulemiseen nousee esille vahvimmin juuri koulussa, jossa tavoitteena on oppia. 

 

Koulussa tulkin käyttäminen on siis tärkeää oppimisen ja osallistumisen näkökulmasta. Lisäksi mikäli lapsi oppii jo peruskoulun aikana käyttämään tulkkia sujuvasti, auttaa se huomattavasti jatko-opintoihin hakeutumisessa ja niiden aloittamisessa. Puhevammaiset käyttävät tulkkia paljon toisen ja ylemmän asteen opinnoissa. Näihin opintoihin tulkin kustantaa Kela. Osittain syynä sille, että tulkkia ei ole peruskoulun aikana käytetty voi olla se, että mahdollisuutta tulkin käyttöön ei ole tiedetty. Väistämättä herää myös kysymys siitä, onko tulkin käyttö todella kiinni siitä kuka sen myöntää ja kustantaa? Kyseessä on kuitenkin sama lakiin pohjautuva subjektiivinen oikeus käyttää tulkkia kuulo-, kuulonäkö- tai puhevamman vuoksi.

 

Kuulovammainen tai kuulonäkövammainen lapsi saa nykyaikana tulkin opetuksen järjestäjän kustantama perusopetukseen lähes poikkeuksetta. Puhevammaisen lapsen kohdalla tulisi olla samoin, sillä kyse on samasta tarpeesta ja samasta oikeudesta.

 

Oppilas tarvitsee tulkin, joka tulkkaa hänelle ymmärrettävällä tavalla muita ja hänen tuottamaa viestiä ymmärrettävästi muille. Lain ja ihmisten perusoikeuksien näkökulmasta tulkkaus tulee järjestää perusopetuksessa, riippumatta siitä johtuuko tulkkauksen tarve kuulovammasta ja kielten välisestä tulkkauksesta tai puhevammaisten kielen sisäisestä tulkkauksesta erilaisin puhetta tukevien ja korvaavien menetelmien keinoin. 

Päätöksen tekeminen puhevammaisen lapsen tulkkauspalvelusta perusopetuksessa ei ole helppoa, mikäli tieto ja kokemus tulkkauksesta puuttuu. Me puhevammaisten tulkit kerromme mielellämme työstämme ja tulkkauksen järjestämisestä sekä sen tuomista mahdollisuuksista ja hyödyistä osana perusopetuksen ammattilaisten yhteistyötä.

 

Meihin voi ottaa yhteyttä esimerkiksi yhdistyksemme Suomen puhevammaisten tulkit ry:n kautta. Päätöksenteon perustaksi perusopetuslaissa ainakin momenteissa 17 Erityinen tuki ja 31 Opetuksen maksuttomuus käsitellään tarvittavien tulkitsemis- ja avustajapalvelujen järjestämisestä.

 



 

KORONAVIRUS

Koronaviruksen takia tilanne koko Suomessa on varsin poikkeuksellinen. Terveyden vaaliminen menee luonnollisesti kaiken edelle, mutta korona vaikuttaa väistämättä myös meidän tulkkien työhön, asiakaskohtaamisiin ja ansioihin. Lukuisia tapahtumia on peruttu ja tulkkien työkalenterit ovat tyhjentyneet radikaalisti.

Kysymyksiä herää varmasti paljon. Miten toimin keikoilla, etten riskeeraa omaa sekä asiakkaan terveyttä? Miten toimin ansioiden pienentyessä ja mihin tahoihin minun tulee olla yhteydessä?

Kannattaa noudattaa oman työnantajan toimintaohjeita, ilmoittautua mahdollisimman pian työvoimatoimistoon ja lukea oman liiton antamat ohjeet tähän tilanteeseen. Myös Kelalta voi tietyissä erityistilanteissa saada korvausta.

Asiakas ei pysty usein ilman toisen ihmisen apua tilaamaan, perumaan tai tekemään muutoksia Kelan tulkkitilauksiin. Haluaako asiakas, että tulkkitilaus pidetään voimassa vai haluaako hän, että tilaukseen tehdään muutoksia tai että tulkkitilaus perutaan? 

 

HUOM! Kun käymme keikoilla, olemme tulkkeina hyvin varovaisia, ettemme sairastu itse tai tartuta virusta asiakkaisiin. Hyvä käsihygienia, riittävä turvaväli asiakkaaseen ja tulemme vain terveinä töihin.

Toimimme tulkkeina vastuullisesti ja ennenkaikkea omaa sekä toisten terveyttä vaalien!

 



 

Rovaniemen Tulkkipäivät 2.-3.4.2020 PERUTTU

Tulkkipäivät 2.-3.4.2020 Santa's Hotel Santa Claus, Rovaniemi

OHJELMA
Torstai 2.4.
9.00 Ilmoittautuminen
9.30 Tervetuloa
9.35 Autisminkirjo kommunikaation näkökulmasta, Valteri
11.30 Lounas
12.30 Autisminkirjo jatkuu
14.30 Kahvi
15.00 Vuosikokous
16.30 Rovaniemi suunnistus
19.00 Päivällinen ja iltaohjelma

Perjantai 3.4.
9.00 Työturvallisuus: mm. riskit ja niiden ennakointi, työturvallisuuslaki ja yhteistä pohdintaa, Päivi Ahola, Olivia
11.00 Mindfulness, Jaana Norvapalo
11.30 Lounas ja vapaata keskustelua
13.30 Puhevammaisten tulkin (eat) tutkinnon perusteet, ohjaajan ja arvioijan rooli, Leena Elomaa, Gradia
14.30 Kahvi ja palaute
Hyvää kotimatkaa!

 

Ilmoittaudu viim 2.3.2020

https://forms.gle/QYjwbKoakcqGoLuz5



8.11.2019 Sptn jäsenet kokoontuivat Tampereella

Päivän ohjelma

9.00 Tervetuloa koulutuspäivään (kahvi/tee/mehua ja pientä purtavaa)
9.15 Kipinäkeskus puheterapeutti Nella Olasmaa :

Hehku -kuvakommunikoinnin ohjauksen työkalu
10.30 tauko
10.45 Kipinäkeskus, Hehku jatkuu

11.45 -12.45 omakustanteinen LOUNAS


12.45 workshopit (viittomia, tablettipaja, tulevaisuusvisiopaja)
15.00 kahvitauko
15.15 yhteinen etiikkakeskustelu ja päivän purkua

16.00 koulutus päättyy

 


Hyvää puhevammaisten viikkoa 2019! 

Tänä vuonna puhevammaisten viikon teemana on ystävyys. Ystävät ovat tärkeitä, joskus ystävä voi ymmärtää jo ilmeestäsi sen, mitä tarkoitat tai mitä tunnet. Ystävän kanssa on kuitenkin hyvä jakaa ilot ja surut, kertoa kuulumiset ja haaveet ja suunnitella yhteisiä juttuja. Alla Tikoteekin mukava video siitä, miten juttelu ystävän kanssa on mukavaa, kun kaikki keinot on sallittuja ja toivottuja.

 

https://youtu.be/-R_n-GDePM4

 

SPT ryn koulutuspäivä Tampereella pe 8.11.2019

Osoite:
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Pinnikatu 7, Tampere

Päivän ohjelma
9.00 Tervetuloa koulutuspäivään (kahvi/tee/mehua ja pientä purtavaa)
9.15  Kipinäkeskus: Hehku -kuvakommunikoinnin ohjauksen työkalu
10.30 tauko
10.45 Kipinäkeskus, Hehku jatkuu
11.45 Omakustanteinen lounas
12.45 Workshopit (Viittomapaja, Tablettipaja, Tulevaisuusvisiopaja)
15.00 Kahvitauko
15.15 Yhteinen etiikkakeskustelu ja päivän purkua
16.00 Koulutus päättyy

 


 

 

Löydät Suomen puhevammaisten tulkit ryn nyt myös Instagramista puhevammaistentulkit sekä facebookista Suomen puhevammaisten tulkit ry

 

 

 


 

 SPT ry:n KOULUTUSPÄIVÄT JA VUOSIKOKOUS PIDETTIIN HELSINGISSÄ 5.-6.4 .2019

Paikalla Helsingissä Hotel Arthurissa oli n 60 puhevammaisten tulkkia/ tulkkiopiskelijaa eri puolilta Suomea. Kouluttajina puheterapeutti Hannele Merikoski (piirtämisen ja teknologian hyödyntäminen) sekä suomalainen apuvälineiden, kuntoutuksen ja hyvinvointiteknologian osaaja Haltija (Grid3 sekä Widgit Online). 

 

 

 

 

 

VUOSIKOKOUKSESSA 5.4.2019 valittu UUSI HALLITUS:

puheenjohtaja Anna-Mari Teivaanmäki

varapuheenjohtaja Sanna Koivisto

sihteeri Johannes Kaikkonen

taloudenhoitaja Reima Parviainen

jäsentiedottaja Satu Jämsén

Tiina Kapanen

Mariaelina Suuriniemi

Sanna Kirjonen

Virve Tahvanainen

 

 

11.9.2018 

Tänään SPT tapasi Jyväskylän Gradialla PATTin ja koulutuksen edustajia. Keskustelussa pääteemana oli opiskelijoiden harjoittelujaksot. Harjoittelu hakemukset, kesto, sisältö, eri osapuolten toiveet, ohjaamisesta maksettava korvaus, oppilaitosten väliset erot.. muutamia keskusteluaiheita mainitakseni.

Iltapäivällä hallitus kokousti ja aiheena oli mm. tulevan kevään Tulkkipäivät Helsingissä. Aika on 5.-6.4 ja paikaksi valikoitui Hotel Arthur. Ohjelman suunnittelu on vielä kesken mutta luvassa on kaikille hyödyllistä koulutusta, vuosikokous ja hauskaa iltaohjelmaa! Seuratkaa tiedottelua ;)

Iloa syksyyn!

 

11.1.2018 HALLITUS KAIPAA MIELIPITEITÄNNE                                                        

Hallitus pyytää kokemuksia ja mielipiteitä paritulkkauksesta ja tulkkaustyön tauottamisesta. Oletko käyttänyt paritulkkausta? Millaisessa tilanteessa koet tarvetta paritulkkaukselle? Mitkä kommunikaatiomenetelmät vaativat paritulkkauksen? Onko tulkkauksen kestolla merkitystä? Mikä on sopiva kesto yksin tehtävälle tulkkaukselle? Kuinka pitkään koet pystyväsi antamaan laadukasta tulkkausta asiakkaalle ilman taukoa? Kiitos vastauksista jo etukäteen.

Kokemuksia, mielipiteitä ja pohdintaa asiasta voitte lähettää osoitteeseen hallitus4.spt@gmail.

 

 

 

 

29.9.2017 KANNANOTTO

 

                    VAMMAISTEN TULKKAUSPALVELUN HANKINTA

    Kela on kilpailuttanut vammaisten tulkkauspalveluiden tuottajat ja uusi sopimuskausi alkaa vuoden 2018 alusta.  Hankinnassa tarjottiin 207 puhevammaisten tulkkia, joista 165 on hyväksytty, lisäksi Kela käynnistää lisähankinnat Itäisellä ja Pohjanmaan hankinta-alueilla. Tulkkauspalvelun tarve on arvioitu analysoimalla Kelan tilastotietoja vuosilta 2011–2016, joiden perusteella on laskettu, minkä verran tulkkaustyötä tarvitaan tulevalla kaudella.

    Meillä puhevammaisten tulkeilla on suuri huoli tulevaisuudesta. Puhevammaisten tulkkaus on monipuolinen ja vaativa ala. Asiakasryhmiä on monenlaisia ja myös kommunikaatiopulmat ovat todella yksilöllisiä ja näin ollen tulkkauskin on aina hyvin yksilöllistä asiakkaasta riippuen. Joidenkin asiakkaiden kohdalla laadukas tulkkaus vaatii aikaa ja pitkää tutustumista, jotta tulkkauksesta saadaan sujuvaa ja luottamussuhde syntyy.  Meidän alamme kehittyy kokoajan ja tulkit tarvitsevat jatkuvaa kouluttautumista pysyäkseen mukana uusimmissa kommunikointimenetelmissä. Nyt kun osa tulkeista jää kilpailutuksessa ulkopuolelle, tarkoittaa se käytännössä heille neljän vuoden työttömyyttä tai alan vaihtoa. Osa kilpailutuksessa ulos jääneistä tulkeista voi päästä kilpailutuksessa läpi menneelle firmalle töihin, jolloin työpaikan vaihdon yhteydessä tulkki voi mahdollisesti menettää toimivan työyhteisön, hyvät työehdot tai paremman palkan, kun toiseksi vaihtoehdoksi jää työttömyys tai alan vaihto. Työttömyys tai alan vaihto taas johtaa siihen, että he eivät voi tehdä tätä vaativaa työtä neljään vuoteen, jolloin tähän työhön palaaminen on erittäin haastavaa. Entäpä sitten valmistuvat puhevammaisten tulkit? Kela pisteytti kilpailutuksessa tulkkeja koulutuksen ja työkokemuksen perusteella. Uudet valmistuvat tulkit, sekä myös kilpailutuksessa ulos jääneet tulkit, eivät saa työkokemus pisteitä seuraavaan neljään vuoteen, mikä tullee vaikeuttamaan seuraavassa kilpailutuksessa pärjäämistä. Tulkkien pisteyttäminen pelkän pohjakoulutuksen ja työkokemuksen perusteella on aika hurjaa. Puhevammaisten puolella tulkkausmenetelmiä on todella monia ja eri tulkit ovat lisäkouluttautuneet ja perehtyneet enemmän tiettyihin kommunikointimenetelmiin, mikä takaa erityisosaamista tietyillä menetelmillä. Valitettavasti tätä ei huomioitu kilpailutuksessa. Uudessa sopimuksessa Kela on poistanut matka-ajan korvauksen sekä peruuntuneen työn korvauksen. Nämä huonontavat ensisijaisesti palveluntuottajan asemaan mutta välillisesti myös yksittäisten tulkkien työsuhde-etua. Jäävätkö haja-asutusalueen puhevammaiset ilman tulkkia jatkossa, koska tulkin ei kannata taloudellisista syistä ajaa pitkää matkaa lyhyen tulkkauksen vuoksi?

    Valitettavasti tulkkien jääminen pois palveluntuottajista vaikuttaa suoraan myös puhevammaisiin asiakkaisiin. Osalle asiakkaistamme tutut tulkit ovat ehto tulkkauspalvelun käyttämiselle ja uusien tulkkien perehdyttäminen voi olla erityisen haastavaa esim. autisminkirjon puhevammaisilla. Monien puhevammaisten kommunikointiin perehtyminen vie aikaa ammattitaitoiselta tulkilta, sillä puhevamma on hyvin yksilöllinen. Asiakkaallahan voi olla esim. pulmia sanojen tuottamisessa, sanojen löytämisessä, muistamisessa, kirjoittamisessa, lukemisessa, ymmärtämisessä, kaikkia näitä yhdessä tai vain joitain näistä pulmista. Puhevammaisten tulkkaus on siis aina hyvin yksilöllistä ja siksi vaatii tulkilta hyvää perehtymistä asiakkaaseen laadukkaan tulkkauksen varmistamiseksi. Nyt pahimmassa tapauksessa asiakkaalta jää kilpailutuksen myötä kaikki tutut tulkit pois. Tällöin asiakas voi lakata käyttämästä tulkkipalvelua, kun hän kokee liian ahdistavana ja vaativana monen uuden ihmisen perehdyttämisen. Nykyisin puhevammaisilla asiakkailla on tulkkiringit, jolloin Kela on katsonut asiakkaille sopivat tulkit, jotta tulkin ammattitaito ja asiakkaan pulmat kommunikoinnissa kohtaavat. Tulkkiringit ovat nyt poistumassa ja tilalle tulee tulkkilista, jolloin asiakas saa itse päättää oman tulkkilistan tulkit. On hienoa että asiakkaita otetaan enemmän mukaan päätöksentekoon, mutta tässä tulee huomioida se, että asiakas saa tarpeeksi tietoa tarjolla olevista tulkeista omalla kommunikointimenetelmällään, jotta hänellä on mahdollisuus valita sopiva tulkki itselleen.

 

Hallituksen puolesta,

Elina Hietavirta

Puheenjohtaja

Suomen Puhevammaisten Tulkit ry