Eettiset säännöt ja Spt ry:n säännöt

Puhevammaisten tulkin ammattisäännöstö

 

Puhevammaisten tulkin ammattisäännöstö perustuu asioimistulkin ammattisäännöstöön, jonka seuraavat liitot ovat hyväksyneet 30.5.2013: Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry, Käännösalan asiantuntijat KAJ ry, Suomen Puhevammaisten Tulkit ry, Suomen Viittomakielen Tulkit ry, Suomen kirjoitustulkit ry, Helsingin seudun asioimistulkkikeskus, Keski-Suomen tulkkikeskus, Kuuloliitto ry ja Kuurojen Liitto ry.

 

Asioimistulkkaus on viranomaisen, yhteiskunnan virallisen instituution tai jonkin muun tahon ja yksilön tai pienehkön ryhmän välisen dialogin tulkkausta. Tässä säännöstössä tulkilla tarkoitetaan koulutettua ja/tai kokenutta ammattilaista ja tulkkauksen asiantuntijaa, joka on tulkkaustilanteessa täysin puolueeton ja riippumaton. Ammattisäännöstö sitoo, ellei laista tai asetuksista yksittäistapauksissa toisin johdu, sen laadintaan osallistuneiden, tulkkeja edustavien liittojen jäseniä: puhuttujen ja viitottujen kielten tulkkeja, kirjoitustulkkeja sekä puhetta tukevien ja korvaavien menetelmien tulkkeja.

 

Puhevammaisten tulkin eettiset ohjeet

 

1. Tulkilla on salassapitovelvollisuus.

2. Tulkki ei käytä väärin mitään tulkkauksen yhteydessä tietoonsa tullutta.

3. Tulkki ei ota vastaan toimeksiantoa, johon hän on esteellinen.

4. Tulkki ei ota vastaan toimeksiantoa, johon hänellä ei ole riittävää pätevyyttä.

5. Tulkki valmistautuu tehtäväänsä huolellisesti ja ajoissa.

6. Tulkki tulkkaa kattavasti, ei jätä mitään pois eikä lisää mitään asiaankuulumatonta.

7. Tulkki on puolueeton viestinvälittäjä eikä anna tunteidensa, asenteidensa ja mielipiteidensä vaikuttaa työhönsä.

8. Tulkki ei toimi tulkattavien avustajana tai asiamiehenä eikä toimeksiantonsa aikana ole velvollinen hoitamaan muita kuin tulkkaustehtäviä.

9. Tulkki käyttäytyy tilanteen ja toimeksiannon vaatimalla tavalla.

10. Tulkki ilmoittaa seikoista, jotka vaikeuttavat oleellisesti tulkkausta tulkkaustilanteessa.

11. Tulkki ei toimi ammattikuntaansa haittaavalla tavalla.

12. Tulkki kehittää jatkuvasti ammattitaitoaan.

 

 

SÄÄNNÖT 
 

SUOMEN PUHEVAMMAISTEN TULKIT RY:N SÄÄNNÖT 
1.1.2009



YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE
Yhdistyksen nimi on Suomen Puhevammaisten Tulkit ry, kotipaikka on Tampere ja
toimialueena koko maa. Yhdistys on perustettu 30.9.2006



TARKOITUS JA TOIMINTA
Yhdistyksen tarkoituksena on toimia puhevammaisten tulkkien ammattiyhdistyksenä,
toimia yhdyssiteenä jäsenten välillä sekä edistää puhevammaisten tulkkitoimintaa
Suomessa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
-tekee esityksiä jäsentensä palkkauksen ym. ammatillisten ja sosiaalisten etujen
parantamiseksi,
-valvoo toimivaltansa rajoissa, että jäsenistöä koskevia palkkasuosituksia,
työsuojelu-yms. sosiaalisia ja työoikeudellisia lakeja ja sopimuksia sekä sääntöjä
noudatetaan,
-pitää yhteyttä jäsenistöön sekä harjoittaa tiedotustoimintaa yhdistyksen tunnetuksi
tekemiseksi,
-ylläpitää yhteyttä muihin tulkkijärjestöihin,
-toimii yhteistyössä vammaisjärjestöjen ja tulkkipalveluja järjestävien, sekä
koulutuksista vastaavien tahojen kanssa.
-järjestää kokouksia, esitelmä-ja keskustelutilaisuuksia sekä kursseja,
-toimii puhevammaisten kanssa toimivien tulkkien asiantuntijaelimenä.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi järjestää arpajaisia, huvitilaisuuksia ja
myyjäisiä. Yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja jälkisäädöksiä.

Lisäksi yhdistys voi hankkia ja omistaa kiinteistöjä ja lomanviettopaikkoja jäseniään ja
heidän perheitään varten sekä harjoittaa kioski-, majoitus-ja
ravitsemusliiketoimintaa.



YHDISTYKSEN PUOLUEPOLIITTINEN SITOUTUMATTOMUUS
Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton.



YHDISTYKSEN JÄSENET
Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi hyväksytään puhevammaisten tulkin
erikoisammattitutkinnon suorittaneet tai muun tämän alan koulutuksen omaavat,
jotka yhdistyksen hallitus näiden sääntöjen määräämällä tavalla hyväksyy jäseniksi ja
jotka sitoutuvat noudattamaan näitä sääntöjä.

Kunniapuheenjohtajaksi ja kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä kutsua
yhdistyksen kokouksessa henkilö, joka on erityisen ansiokkaasti vaikuttanut
yhdistyksen toimintaan.

Kannatusjäseniksi, joilla ei ole äänioikeutta, hallitus voi hyväksyä luonnollisen
oikeushenkilön tai yhteisön, joka hyväksyy yhdistyksen päämäärät ja haluaa tukea
niitä.

Opiskelijajäseniksi, joilla ei ole äänioikeutta, hallitus voi hyväksyä opiskelijoita, jotka
opiskelevat yhdistyksen edustamalle toimialalle.

Jäsenistä pidetään jäsenrekisteriä.



JÄSENMAKSUT
Varsinaiset jäsenet, opiskelijajäsenet sekä kannatusjäsenet ovat velvollisia
maksamaan yhdistykselle vuosikokouksen määräämän jäsenmaksun.

Jokaisella jäsenmaksunsa maksaneella varsinaisella jäsenellä, joka siirtyy eläkkeelle,
on oikeus vapaajäsenyyteen saavutettuja jäsenetujaan menettämättä. Päätöksen
vapaajäsenyydestä tekee hallitus kirjallisen hakemuksen perusteella.



JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN
Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan
tai kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Eroaminen astuu
voimaan seuraavan kalenterikuukauden alusta. Jäsenen tulee kuitenkin maksaa
erääntyneet jäsenmaksunsa. Jo maksettua jäsenmaksua ei palauteta.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä, jos hän laiminlyö jäsenmaksun suorittamisen tai
jos hän ei noudata yhdistyksen päätöksiä tai toiminnallaan vahingoittaa yhdistystä.

Yhdistyksen hallitus erottaa jäsenen. Mikäli erottaminen johtuu muusta syystä kuin
jäsenmaksujen laiminlyönnistä, jäsenellä on oikeus vedota yhdistyksen seuraavaan
sääntömääräiseen kokoukseen jättämällä hallitukselle kirjallinen valitus
kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun erottamispäätös on tullut hänen
tietoonsa. Erottaminen astuu voimaan vetoamisajan mentyä umpeen tai yhdistyksen
kokouksen vahvistettua erottamispäätöksen.



YHDISTYKSEN TOIMIELIMET
Yhdistyksen toimielimet ovat yhdistyksen kokous ja hallitus.



YHDISTYKSEN KOKOUKSET
Yhdistyksen päättävä elin on yhdistyksen kokous. Yhdistyksen kokous on varsinainen
kokous tai ylimääräinen kokous. Varsinainen kokous on vuosittain maalis-huhtikuussa
pidettävä vuosikokous.

Muut yhdistyksen kokoukset ovat ylimääräisiä kokouksia. Ylimääräinen kokous
pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan
aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista
jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti pyytää.
Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen
pitämisestä on esitetty hallitukselle.



YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja 
ääntenlaskijat. 
2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 
3. Hyväksytään kokouksen esityslista. 
4. Käsitellään hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta edellisenä vuonna. 
5. Käsitellään tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto edellisen vuoden tileistä, 
taloudenhoidosta ja hallinnosta. 
6. Päätetään toimintakertomuksen hyväksymisestä, tilinpäätöksen vahvistamisesta ja 
vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille. 
7. Päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän kattamisesta. 
8. Valitaan hallituksen puheenjohtaja, joka toimii myös yhdistyksen puheenjohtajana, 
kahdeksi vuodeksi kerrallaan. 
9. Valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet erovuoroisten tilalle ja yleisvarajäsenet. 
10. Valitaan seuraavalle tilivuodelle kaksi varsinaista tilintarkastajaa sekä heille 
henkilökohtaiset varatilintarkastajat. 
11. Käsitellään yhdistyksen toimintasuunnitelma alkeneelle kalenterivuodelle. 
12. Päätetään yhdistyksen hallituksen jäsenten ja muiden toimihenkilöiden palkkioista 
ja tilintarkastajien palkkioperusteista. 
13. Päätetään yhdistyksen jäsenmaksu alkaneelle kalenterivuodelle 
14. Käsitellään yhdistyksen talousarvio alkaneelle kalenterivuodelle. 
15. Käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet. 
16. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 
17. Kokouksen päättäminen. 

10 §
KUTSU YHDISTYKSEN KOKOUKSEEN
Yhdistyksen kokouksen kutsuu koolle hallitus.

Kutsu yhdistyksen vuosikokoukseen on toimitettava jäsenkirjeessä viimeistään 14
päivää ennen kokousta.

Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Kutsu ylimääräiseen kokoukseen on toimitettava kirjallisesti jäsenille viimeistään
kolme päivää ennen kokousta ja siinä on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.


11 §
ALOITTEET
Aloitteita yhdistyksen kokoukselle voivat tehdä yhdistyksen varsinaiset jäsenet. Jos
jäsen haluaa jonkin asian käsiteltäväksi yhdistyksen kokoukseen, hänen tulee jättää
kirjallinen aloite päätösehdotuksineen vuosikokoukseen kuusi (6) viikkoa ennen
kokousta.

Hallituksen tulee tuoda tällainen asia yhdistyksen kokouksen päätettäväksi omalla
lausunnollaan varustettuna.


12 §
ÄÄNI-, LÄSNÄOLO-JA PUHEOIKEUS YHDISTYKSEN KOKOUKSESSA
Äänioikeutettuja ovat kokouksessa läsnä olevat jäsenmaksunsa suorittaneet
varsinaiset jäsenet tai 5 § 2 momentin mukaisesti jäsenmaksusta vapautetut
yhdistyksen jäsenet.

Jokaisella äänioikeutetulla jäsenellä on yksi ääni. Läsnäolo-ja puheoikeus on lisäksi
kunniapuheenjohtajilla, kunniajäsenillä, kannatusjäsenillä, opiskelijajäsenillä ja
yhdistyksen toimihenkilöillä sekä muilla kokouksen hyväksymillä henkilöillä.


13 §
PÄÄTÖKSENTEKO YHDISTYKSEN KOKOUKSESSA
Yhdistyksen kokouksessa voidaan tehdä päätöksiä vain kokouskutsussa mainituista
asioista.

Päätökset kokouksessa tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä lukuun ottamatta
yhdistyslain 27 § 1 momentin kolmannessa kohdassa mainittuja tapauksia. Äänten
mennessä tasan voittaa se ehdotus, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa
kannattavansa. Vaalissa ja suljettua lippuäänestystä käytettäessä tasatuloksen
ratkaisee arpa.


14 §
YHDISTYKSEN HALLITUS
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus.

Yhdistyksen hallitukseen kuuluu kahdeksi vuodeksi valittu puheenjohtaja sekä kuusi
(6) kahdeksi vuodeksi valittua varsinaista jäsentä. Jäsenistä puolet on vuosittain 
erovuorossa. Ensimmäistä kertaa valittaessa ratkaistaan erovuoroisuus arvalla. Lisäksi 
valitaan kaksi (2) varajäsentä. 
Varajäsenten toimikausi on yksi (1) vuosi. Hallituksen toimikausi alkaa
vuosikokouksesta.


15 §
HALLITUKSEN KOKOUKSET
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan
kutsusta tai jos vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii erityisesti
ilmoittamaansa asiaa varten.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan
varapuheenjohtajan lisäksi paikalla on vähintään puolet hallituksen jäsenistä. Mikäli
hallituksen varsinainen jäsen on estynyt osallistumasta kokoukseen, kutsutaan hänen
tilalleen yleisvarajäsen. Päätökset kokouksessa tehdään yksinkertaisella
ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi
vaaleissa ja suljetussa lippuäänestyksessä arpa.


16 §
HALLITUKSEN TEHTÄVÄT
Hallituksen tehtävänä on:
-johtaa yhdistyksen toimintaa lain, sääntöjen ja yhdistyksen kokouksen tekemien
päätösten mukaisesti,
-valita keskuudestaan varapuheenjohtaja sekä keskuudestaan tai sen ulkopuolelta
sihteeri, taloudenhoitaja ja muut mahdolliset toimihenkilöt,
-asettaa tarpeelliseksi katsomansa toimikunnat ja työryhmät, valita niihin jäsenet,
antaa niille tehtävät ja valvoa tehtävien suorittamista,
-päättää jäsenmaksujen kantotavasta ja -ajasta,
-huolehtia rahavarojen ja omaisuuden käytöstä,
-hyväksyä ja erottaa yhdistyksen jäsenet näiden sääntöjen 4 § ja 6 § mukaisesti ja
pitää jäsenrekisteriä
-kutsua koolle yhdistyksen kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat,
-seurata jäseniään koskevien työ-, ammatti-ja palkka-asioiden kehittymistä,
voimassaolevien työelämään liittyvien lakien noudattamista sekä tarvittaessa auttaa
jäseniään epäkohtien selvittämisessä,
-seurata ja tukea alueellisten ja toimialakohtaisten yhteenliittymien toimintaa,
-ottaa ja erottaa yhdistyksen palkatut toimihenkilöt sekä
-pitää kokouksistaan pöytäkirjaa.


17 §
ALUEELLINEN TULKKITOIMINTA
Yhdistyksen hallitus tukee alueellista puhevammaisten tulkkitoimintaa, jota
toteutetaan yhdistyksen toimintaohjeiden mukaisesti.


18 §
NIMENKIRJOITUS
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai
taloudenhoitaja.


19 §
TILIKAUSI JA TILINTARKASTUS
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätöksen tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen toimintakertomuksen tulee olla
valmiina tilintarkastajille toimitettavaksi vuosittain helmikuun loppuun mennessä,
kuitenkin viimeistään yhtä kuukautta ennen vuosikokousta.

Tilintarkastajien tulee kahden viikon kuluttua saatuaan edellisessä momentissa
mainitut asiakirjat, toimittaa hallitukselle yhdistyksen vuosikokoukselle osoitettu
tilintarkastuskertomus ehdotuksineen vastuuvapauden myöntämisestä tai
tarpeelliseksi katsomistaan toimenpiteistä.


20 §
SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN
Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia yhdistyksen kokouksessa, jos asia on
mainittu kokouskutsussa. Sääntömuutoksen on saatava taakseen 3/4
määräenemmistö annetuista äänistä.


21§
TOIMINNAN LOPETTAMINEN
Yhdistys voi purkautua yhdistyksen kokouksen tekemällä päätöksellä, jos asia on
mainittu kokouskutsussa ja purkamista kannattaa vähintään 3/4 annetuista äänistä.

Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, on sen jäljellä olevat varat luovutettava
yhdistyksen toimintaa lähinnä jatkavalle rekisteröidylle yhdistykselle tai muulle
yhdistyksen purkautumisesta päättävän kokouksen sopivaksi katsomalle
oikeuskelpoiselle taholle käytettäväksi yhdistyksen tai tulkkitoiminnan pyrkimyksiä
edistävään tarkoitukseen.
(Nämä säännöt tullaan hyväksyttämääm Suomen Puhevammaisten Tulkit ry:n
vuosikokouksessa 28.3.2009.)